Kauniissa maisemissa jälleen sielu lepäsi.
Pari päivää kuvan oton jälkeen jäät olivat sulaneet jo paljon ja laineet pääsivät liplattelemaan.
Reilussa viikossa ehti ulkoilla, saunoa, nukkua ja syödä hyvin. Ehdimme käydä myös Savonlinnassa shoppailemassa minulle uudet kengät ja aurinkolasit. Yhtenä päivänä ajoimme mökille vaihtamaan autoon kesätassut alle. Mökilläkään ei ollut oikeastaan yhtään enää lunta ja päivä olisikin ollut todella lämmin, jos kova tuuli ei olisi ollut riesana. Mutta mukava piipahdus se silti oli. Juotiin kaffet viileässä tuvassa ennen kotiin lähtöä.
Pihakeinu oli mennyt rikki.
Voi kun olisi jo kesä ja loma ja pääsisi mökille niistä nauttimaan.
Tuntui kyllä niin hyvältä olla pitkästä aikaa niin lähellä ja keskellä luontoa. Ei voi muuta kuin nauttia kun kuulee tuulen huminan puissa ja lintujen kauniin laulun. Porukoitten pihalla ruokaili eräänä iltana rusakko. Yritin ottaa siitä kuvaa, mutta eihän se ikkunan läpi onnistunut. Siksipä laitankin ihan aiheeseen littymättömän kuvan kynttilästä tähän kohtaan.
Tässä olisi saanut siis olla kuva rusakosta.
Yhdessä lähdettiin sitten porukoitten kanssa autolla kohti Tamperetta viime viikon puolivälissä. Kotosalla odotti monta projektia isälle korjattavaksi. Reissussa ollessani pojat olivat kaataneet uuden raapimispuunsa pari kertaa ja se oli kärsinyt sen verran vahinkoa, että korjaustoimenpiteet olivat välttämättömiä. Lisäksi vanha raapimispuu laitettiin kuntoon eli enää se ei heilu eikä huoju joka suuntaan. Porukat olivat ostaneet meille uudet pimennysverhot makuuhuoneeseen, koska jo muuttaessamme asunnossa ollut meni rikki melkein heti muuttomme jälkeen. Eikä sitä entistä voinut oikein pimennysverhoksi kutsuakaan, koska se ei oikeastaan pimentänyt yhtään. Mutta nyt on hyvät pimennykset!
Ostin vihdoin seinäkellon olohuoneemme seinälle. Tykkään.
Vietimme yhdessä pääsiäistä asiaankuuluvin värein.
Krookuksetkin alkoivat kukkia auringon lämmittäessä.
Oli kaiken kaikkiaan ihana pääsiäinen. Ilmakin oli niin lämmin, että tuntui ihan kesältä. Eilenkin kävin istumassa parvekkeella ja melkein jo poltin itseni vaikka istuinkin siellä ehkä vain puoli tuntia! Mutta tosiaan, paljon tehtiin porukoitten kanssa hommia kotosalla, käytettiin poikia ulkona, käytiin kaupungilla shoppailemassa ja Rossossa syömässä. Pelattiin Unoa ja naurettiin mahat kipeiksi. En edes muista, milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon ja nauttinut olostani aivan todella. Tästä on hyvä jatkaa jälleen arkea eteenpäin!
