Ja hetihän se kelpasi. Ei haitannut edes vieraan kissan haju.
Laitoimme siis uuden raapimispuun entisen viereen.
Käänsimme vanhan raapimispuun toisin päin, jotta syntyisi porrasmainen vaikutelma.
Nyt on mitä rapsuttaa!
Pojat oli tosi reippaita ja uskalsivat kiivetä ihan ylös asti.
Se alastulo olikin sitten eri juttu.
Kiipeilyn ja leikkimisen jälkeen olikin unien aika.
Nuutin turkki kiilsi ihanasti auringossa.
Tuossa onkin lämmin nukkua.
Sain myös simpukkashaalin valmiiksi viikon alussa. Siitä tuli oikein kiva ja päätin, etten laita siihen ollenkaan hapsuja reunoihin. Nyt onkin sitten iso ongelma, että mitä sitä alkaisi tekemään seuraavaksi.
Siinä se nyt on.
Ja tässä vielä yksi lähikuva huivista.
Olen myös tässä muutaman päivän aikana leiponut kaksi tiikerikakkua. Tällä kertaa aivan onnistunein tuloksin. Tämänpäiväisen kakun muistin jopa kuvatakin. Täytyyhän siitä olla todistuaineistoa tännekin, jotta kyllä tämäkin tyttö lopulta onnistuu. Vähensin lämpöä uunista ja pidensin paistoaikaa. Ja niin se sitten onnistui!
Enkä siis ole kerralla syönyt sitäkään aiempaa kakkua, vaan pakastin suurimman osan.
Tätä odottaa sama kohtalo.
Ylihuomenna lähdenkin sitten reissuun kotipuoleen. Jänskättää jo, että mitähän sitä oikein pakkaisi mukaan. Mutta nyt ei muuta kun kakulle! Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!
P.S. Kävin myös äänestämässä elämäni ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa. Pressanvaaleissahan sain jo aikoinaan äänestää ja Tarjahan se sai minun ääneni. Tälläkin kertaa äänestin naista.
P.S. Kävin myös äänestämässä elämäni ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa. Pressanvaaleissahan sain jo aikoinaan äänestää ja Tarjahan se sai minun ääneni. Tälläkin kertaa äänestin naista.
Sehän näyttää hyvältä! Siis sekä raapimispuu, että huivi, ja kakkukin. :)
VastaaPoista