Taas on elämä heitellyt Neiti Aikaa niin kovalla vauhdilla eteenpäin, ettei oo perässä pysyny. Töitä vaan on tullut painettua ja aika on mennyt totutellessa uuteen työympäristöön ja työkavereihin. Siirryin siis yrityksen sisällä toiseen myymälään töihin ja siitä johtuu tämä totuttelu. Mutta ihan mukavalta alkaa vaikuttaa, vaikkakin pieniä epäilyksiä minulla kyllä oli, koska kyseinen myymälä on pienempi kuin aikaisempi. Asiakkaatkin ovat tulleet jo aika tutuiksi (naaman perusteella siis, ei mitenkään syvemmin), vaikka olen ollut siellä töissä vasta neljänä päivänä. Samat ihmiset siellä käy päivästä toiseen. Toisaalta mukavaa, toisaalta saattaapi käydä tylsäksi jossain vaiheessa.
Tänään kävin vähän shoppailemassa, taas. Äiti antoi hyvän vinkin, että Tokmannilta saisi lankaa 3 kerää kympillä ja huomasin, että sama tarjous on voimassa myös Vapaa Valinnassa, joka saavutettavampi meille kuin Tokmanni. Joten kävin hamstraamassa pitemmäksi aikaa lankoja kun kerran halvalla sain. Yhteensä yhdeksän kerää 30 eurolla.
Ihania värejä, eikös? Noistahan saa aikaiseksi vaikka mitä!
Ostin myös yhden kerällisen TicoTico-lankaa, joka ei kuvaan päässyt. Siitä aion virkkailla itselleni kolmiohuivin. Tai jos se ei onnistu niin annan sen jollekin lahjaksi. Kauheesti sormet syyhyilee tekemään vaikka mitä, kun ostin viikonloppuna kolme virkkauskirjaa ja vihdoinkin ymmärrän niitäkin kirjoitettuja, lyhennyksin kirjoitettuja ohjeitakin! Joku vain klikkasi päässä ja olin ihan silleen, että "Wou! Näinhän se menee!".
Lisäksi eksyin tänään taas Seppälään. Ja sehän on tunnetusti se minun heikko kohtani, jonne saan helposti uppoamaan paljon rahaa. Sieltä kuitenkin löytyi juuri sellainen neuletakki, jota olen metsästänyt koko talven ja vieläpä aivan mahtavan ihanan värisenä.
Ja tuota laukkua olin kuolaillut jo pari viikkoa. Pakkohan sekin oli ottaa mukaan.
Minulle on myös näitten alennusmyyntien jälkeen kehittynyt jokin kumma vaisto, jonka avulla osaan suunnistaa milloin mihinkin kauppaan ja onnistun löytämään sieltä jonkun ihanan esineen tai asian ja yleensä jopa sellaisen, jota olen pitkään etsinyt ja halunnut. Tänään osasin vaistollani suunnistaa Kultajouseen ja bongasin sieltä kauan ihastelemani enkelikorun alennuksesta.
Olen halunnut tuollaisen jo ainakin neljän vuoden ajan. Nyt se on vihdoin omani.
Noissahan on joku semmoinen juttu, että jokainen väri kuvastaa tiettyä kuukautta eli voisi hankkia itselleen syntymäkuukautensa mukaan värin. Mutta minä en semmoisesta välittänyt vaan otin vaan sen värin, mikä miellytti silmää. Ja se on kyllä ihana!
Nyt onkin ihana viikko kun saa nauttia vapaista lauantaihin asti. Sitten pitääkin olla koko viikonloppu töissä, mutta tuleepahan hyvin rahaa. Ja huomenna pääsee kampaajalle ja kosmetologille uudistamaan lookin! Kivaa, mutta samalla vähän turhan jännää, koska aion lähteä itselleni vieraille poluille. Nähtäväksi jää, millainen tukasta tulee. Palailkaamme asiaan sitten kun alkujärkytyksestä on toivuttu.
Loppuun vielä fiilistelyä eräästä kauniista aamusta viime viikolla. Sitten on jo kiire virkkaamaan!
