Huhtikuun kuvahaaste!

Nyt on maailmankirjat sekaisin. Päätin nimittäin, että osallistun huhtikuun kuvahaasteeseen. En ole koskaan innostunut tämmösistä (tai innostunut kyllä, mutten halukas toteuttamaan), mutta nyt päätin repäistä. Tavoitteenani siis on, että kuvaan kyllä yhden kuvan joka päivälle, mutta sen verran realistinen olen, että tuskin joka päivä postaan tänne. Eli sitten laitan useamman kuvan samaan postaukseen.

1. your reflection

Huomenna tämä kaikenkarvainen porukka lähtee taas Savon suuntaan. Mikä olisikaan parempi tapa viettää maanantaiaamupäivää kuin hengailemalla viisi tuntia junassa? Itse ainakin keksin montakin vaihtoehtoa. Miksei joku jo voisi keksiä sitä teleport-laitetta, jolla pääsisi sekunnin sadasosassa paikasta A paikkaan B? Antaisin koko omaisuuteni, jotta saisin sellasen!

Minä rakastan...minua!

Vähänkö miulla on ollut kivaa viime aikoina! Olen tajunnut, että ympärilläni on aivan mahtavia ihmisiä ja tosiystäviä, jotka eivät hylänneet minuu, vaikka olin pari vuotta aika passiivinen ystävyyssuhteissani. Kiitos siitä, rakkaat! <3

Lauantaina pidettiin Miian ja Titin kanssa tyttöjen saunailta. Syötiin ja mässättiin kaikkee hyvää, saunottiin ja niinhän siinä kävi, että päädyttiin ensin baariin ja sitten vielä yökerhoon tanssahtelemaan. Mutta oli ihan superkivaa!! Jaloissa tuntuu vieläkin, että tuli siellä vähän tanssittua.

Sori tytsyt, lupasin, etten laita kuvia.

Mutta blurrasin tämän eikä naamat näy, ei siis paha!

Olen vihdoinkin tajunnut muutamia asioita tästä pienestä elämästäni. Olen alkanut päästä onnesta jyvälle. Minun on itse tehtävä itselleni se onni. Elettävä hetkessä ja nautittava siitä, olipa se hetki millainen tahansa. Minun täytyy alkaa rakastamaan itseäni. Minun täytyy olla hyvällä tavalla itsekäs. Nyt on aika, jolloin laitan itseni etusijalle ja pidän itsestäni huolta. Teen asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Tapaan ihmisiä, jotka oikeasti pitävät minusta sellaisena kuin olen. Sellaisia, jotka ovat minulle tärkeitä ja rakkaita. Nyt on sen aika!

Tähän sopii tällainen yleispätevä kuva: Kaleva ilta-auringossa.

Rakastakaa itseänne ja toisianne!

Ma-ma-ma-ma-ma-maaliskuu!

Täällä ollaan taas! Jos nyt oikeasti ottaisi itseään niskasta kiinni (monennenkohan kerran..?) ja kertoisi kuulumisiaan tännekin vähän useemmin. Eipä sillä, että ihan niin hirveesti tässä elämässä yleensä tapahtuisi. Mutta kumminkin, asiaan.

Nyt on ollut kiva viikko, kaikin puolin. On nähnyt rakkaita ystäviä, tullut vietettyä iloisia hetkiä ja hankittua monta lisävuotta elämään nauraen. Karkauspäivänä tein jotain, mitä en ole tehnyt moneen, moneen vuoteen. Lapsena viimeksi! Mentiin laskemaan mäkeä ihanan Suvi- Tuulin kanssa! Oli mahtava sää. Aurinko paistoi ja lämpömittari näytti muutaman asteen plussaa. Paikaksi valikoitui Kalevan kirkon mäki. Ja sitten mentiin!

Suvi uskalsi laskea ensin. Se on niin rohkee tyttö!

Sitten miunkin oli pakko uskaltaa, kun kerran Suvikin.

Jänskää!!

Huiiiiii!

Oli kivaa, vaikka jaksettiinkin laskea ehkä kymmenen minuuttia. Se mäki oli vaan niin pirun korkee, ettei tämmöset vanhat enää jaksanu sitä nousta montaa kertaa ylös. Mutta tuo on ehkä paras tapa kuntoilla. Mäenlaskulla kesäkuntoon! Tosin alkaa olla kohta hoppu, jos nää plussakelit jatkuu vielä pitkäänkin. Mäenlaskun jälkeen mentiin Suvin ja kumppaneiden asuinsijoille ja juotiin kuumat kaakaot. Sain uuden bestiksenkin, Töppersin. On se niin söpö!

Tänään käytiin Elisan kanssa kaffella ja palaveeraamassa Waynesissä. Meillä tytöillä on suuret suunnitelmat tulevaisuuden varalle. Nyt pää pursuaa ideoita ja sormet syyhyävät tekemään! Pysykäähän kuulolla, perästä kuuluu! Kaikenlaista kivaa on tulossa, sen voin luvata.

Hyvää maaliskuuta kaikille! Nauttikaahan kevään tulosta!