perjantai 18. maaliskuuta 2011

Lettukestejä ja uuden kameran testailua

Pakko taas ihmetellä, että miten oikeesti päivät ja viikot menee niin hirmusta vauhtia, ettei meinaa perässä pysyä? Ois kyllä kätevämpää kun saisi itseään niskasta kiinni useammin ja kirjoitustahti ei olisi ihan näin verkkainen, koska sitten se kostautuu tämmöisinä koostepostauksina, että "tällainen oli kulunut viikkoni". Mutta mutta. Ehkäpä tässä jossain vaiheessa pääsisi mukaan ajan kelkkaan ja postauksiakin alkaisi tulla useammin.

Tuossa joskus viime viikolla pidimme lettukestit. Ihan siis vain kahdestaan, kyseessä ei ollut mitkään isommat bileet. Ostettiin kaupasta ihan vaan sellaisia valmiita eineslettuja, koska eihän me mitään lettutaikinaa jakseta ruveta ite vääntämään. Ja oli kyllä tosi hyviä lettuja, vaikka hieman epäilinkin niitten makua etukäteen.

Jätskiä, mansikkahilloa ja kuumaa mustaherukkamehua lettujen kanssa. Nam!

Sitten sain (myöskin viime viikolla) tuubihuivin valmiiksi. Vähän vajaat kaksi kerää siihen meni ja olen kyllä todella tyytyväinen lopputulokseen. Kultakin sanoi, että siitähän puuttuu vain tuotelappu niin voisi olla kaupasta ostettu. Olen samaa mieltä. Se yltää vieläpä sopivasti kolme kertaa kaulan ympäri eikä silti ole yhtään tiukka.


Tuo onkin sitten ensimmäinen ihan itse alusta loppuun saakka neulomani työ. Jeij!

Eipä sitä sitten olekaan tapahtunut hirveän paljon muuta. Töitä on taas ollut useemman päivän putkissa ja silleen. Elisa kävi kyläilemässä pari päivää sitten ja lupasi tehdä minulle Myyrä-pussukan. Sain ihan itse valita kankaasta mieluisan kohdan. Huomenna olisi sitten minun ja kullan kihlapäivä. Neljä vuotta tulee jo täyteen. Kyllä se aika menee nopsaan. Aiotaan käydä ulkona syömässä ja elokuvissa ja varmaan istahdetaan jossakin lasilliselle. En malttaisi odottaa. Mennään katsomaan I am number four -leffa. Saas nähdä, millainen se on.

Loppuun vielä tietenkin kuvia meidän huippuihanista pojista. Ne on oikeita hurmureita, vai mitä mieltä ootte?

Veeti ukkoilee.

 Nuutti köllähti yhtenä iltana kullan syliin selälleen.

Yhdessä haistellaan ulkoilmaa parvekkeen oven raosta.
Ja nautitaan tietenkin auringosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti